tiistai 17. tammikuuta 2012

Mistä opiskelija säästää?

Opiskelijaelämä, mikä ihana sana!  Monelle tulee varmasti mieleen ajat, jolloin makaronia ja nuudeleita mussutettiin tonnikalan kanssa urakalla. (Mikä on itse asiassa kallista, tonnikalan hinta 10€/kg) Maustekaapista muuta ei juuri löydy, kuin aromisuolaa ja ketsuppia.

Onnekseni voin todeta, etten ole itse valinnut tätä tietä. Muutettuamme avokkimme kanssa yhteen muutama vuosi sitten, sovimme, että viimeinen asia, jossa säästämme on ruoka. Tuntuisi hullulta panostaa esim. asumiseen tai ulkonäköön, jos ruokaa ei lyödy lautaselle. Muutaman kuukauden ajan seurasimme, mihin rahat kuluvat, paljon ruokaan menee kuukaudessa jne. Rahaa meillä oli käytettävissä tuolloin yhteensä n. 1100 €/kk, josta pelkästään 500 € meni vuokran maksuun. Tämän jälkeen loput 600 jaoimme ruokaan, veteen, sähköön, nettiin, vakuutus- ja puhelinlaskuihin, plus muihin pakollisiin kuluihin.

Tuona aikana kaikki raha meni, mitä tuli. Mitään ei jäänyt yli. Lopullinen raha, joka varattiin ruokaan/kk pyöri siinä 250€ ympärillä. Toisin sanoen 125€/kk/hlö. Jos tämän summan jakaa 30:llä, rahaa ruokaan oli päivässä rapiat 4 euroa. Mikä summa! Sillä tuli silti toimeen, kunhan malttoi vain suunnitella hyvin ruokansa. Mikäli ruokaan on käytettävissä 4 euroa, ruoka tulee valmistaa itse. Kaupankäyntikin nopeutuu kun eineshyllyistä voi suoraan kävellä ohi. Perusraaka-aineilla sai todella maistuvaa ruokaa aikaiseksi, kunhan malttoi panostaa ruoan maustamiseen. Makaronimössöä on turha syödä, se ei ravitse millään lailla, eikä nälkä pysy kurissa. Terveydestä puhumattakaan. Tuohon aikaan Lidlistä tuli hankittua ruoat, enemmän kuin usein. Siellä perusruoka on hyvää ja halpaa, mikä varmasti houkuttelee meitä kaikkia.

Yhdeksi suosikiksi muodostui ruoka, jota kutsumme houkuttelevalla nimellä Kaalimössö. Kyseiseen ruokaan tulee kaalia, sipulia, jauhelihaa, pekonia, mausteita ja vettä. Kaikki ainekset isoon kattilaan ja mössö muhimaan pariksi tunniksi. Päälle vielä nokare voita ja ketsuppia, omnom! Annoksia mössöstä syntyi n. 8, mistä riitti useammalle päivälle. Hinta per annos on n. 1€, riippuen vähän missä suhteessa on lihaa ja kaalia.

Aloitettuani karppaamaan tammikuussa vuonna 2010, alussa kiinnosti, tuleeko ruokaan menemään enemmän rahaa. No, näin ei käynyt. Viimeisetkin karkit, leivät ja pullat, jotka kotiin kantautuivat, saivat jäädä kaupan hyllylle ja tuo summa oli nyt käytettävissä lihaan ja kasviksiin, oikeaan ruokaan! Mitä tulee alkoholiin, vähäinenkin, mitä tuona aikana kurkusta alas kaadettiin, väheni entisestään. Tupakkaa emme ole polttaneet, joten siitä ei voitu säästää. :)

Köyhyysrajan alapuolella eläminen on hankalaa, ja vaatii hermoja ja kärsivällisyyttä, jatkuvaa uskoa, että suunta on ylöspäin. Ajasta selviää, kunhan muistaa panostaa oikeisiin asioihin. Ruoassa ei kannata ensimmäisenä tinkiä. Hyviä vaatteita ja huonekaluja löytyy kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Asunnon ei ole pakko olla kaupungin kalleimmalta alueelta. Auton hankkimista ja tarvetta kannattaa miettiä. Lemmikejä tuskin kannattaa hankkia. Suunnitelmallisuus ja maltti vievät pitkälle. 

Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta elämä oli todellista opiskelijabudjettielämää, tänä vuonna tilanne on hieman kohentunut. Toimin tällä hetkellä opintojen lisäksi soitonopettajana. Pääaineena itse olen aikanaan opiskellut klassista kitaraa, josta tutkinnot musiikkiopistosta, myöhemmin mukaan astui pianonsoitto. Olen onnellinen siitä, että kävin musiikkiopistossa. Lisätienestit, joita soitonopettajan tehtävästä saan, ovat äkkiseltään laskettuna 1,5- kertaistaneet parin vuoden takaiset tulomme. Elämä on lähestulkoon luksusta. :D Raha, jonka ruokaan käytämme on pysynyt samana, summa pyörii edelleen siinä 250€ kieppeillä. Jotta saisimme jotain säästöönkin, pihistämme muutamasta muusta jutusta, mutta siitä jollain toisella kerralla.

2 kommenttia:

  1. kyllä itsekin opiskeluaikana päätin, että yksi asia mistä en säästä on ruoka. kun muutimme yhteen avomieheni kanssa, hänellä oli periaate, että ruoka ei saa maksaa paljon. hän saattoikin tuolla perusteella ostaa lihispussin ja paketin nakkeja ja vedellä niitä muutaman päivän. mutta nyt pikkuhiljaa olen saanut hänet toteamaan, että jos teemme esimerkiksi makaroonilaatikon, jauhelihakeiton yms. siitä riittää monelle päivälle eikä rahan meno ole päätä huimaavaa ja ruoka on vielä terveellistä! meillä ei olekaan lihiksiä todella pitkään aikaan nähty :)

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla, että miehesikin on tajunnut asian todellisen laidan. Ehkäpä joku kerta yllätät hänet ja teet lihikset itse? Laatukin on taatusti parempi :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...