Ruokahävikin minimointia: broileri-kikhernekeitto

Ruokahävikin minimointi on oikeastaan koko opiskeluaikani ollut yksi tärkeimmistä keinoista säästyä turhalta rahan ja ruoan haaskaamiselta. Ruokasuunnitelmien ja niiden pohjalta kauppalistojen kirjoittaminen on varmasti ollut vaivan arvoinen, sillä biojätteen sisältö koostuu lähinnä syömäkelvottomista kasvisten ja kananmunien kuorista, okei viime viikolla roskiin päätyi yksi desilitra kasvissosekeittoa, jota olikin syöty jo monta päivää. Hurjaa! :D 

Törmäsin tietoa ruokahävikistä googlaillessani sivustoon nimeltä Saa syödä! Sivustolle on kasattu varsin mukava infopaketti suomalaisten ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen liittyen. Pari tiukkaa faktaakin bongasin: suomalaiset heittävät roskiin yhteensä 500 miljoonan euron edestä täysin syömäkelpoista ruokaa. Silläkin rahalla olisi ruokkinut monta nälkäistä suuta...

Nyt kun tammikuussa on tarkoitus laittaa ruokavalio tarkempaan syyniin ja suunnitella arki muutenkin paremmin, onkin helppoa pitää ruokahävikki minimissä. Luvassa on siis välillä erittäin luoviakin, mutta maistuvia reseptejä ruokahävikin välttämiseksi. 

Siispä ryhdyin tuumasta toimeen...

Jääkaapissa jämät muutama päivä sitten paistetusta broilerista, yksinäinen kikhernepurkki kuivakaapissa, chilikastikkeestakin on enää jämät jäljellä ja pakkasessa kuinkahan kauan lie lojunut avattu herne-maissi-paprikapussi. Mitä tänään syötäisiin? Broileri-kikhernekeittoa!

Broileri-kikhernekeitto (4 annosta)

1 iso paistettu broilerin rintaleike

1 tlk kikherneitä valutettuna

150 g herne-maissi-paprikasekoitusta

sweet chili-kastiketta

tomaattipyrettä

juustokuminaa

suolaa ja pippuria

vettä

lautaselle nokare voita

Kuutioi broileri ja paista hetki tomaattipyreen ja mausteiden kanssa. 

Sekoita joukkoon valutetut kikherneet ja herne-maissi-paprika. Jatka hetki paistamista.

 Lisää vettä, tarkista maku. Keitä vielä n. 10-15 min. 

Nauti voinokareen kera. 

Bloggailu jatkukoon

Miksi en ole kirjoittanut mitään kahteen kuukauteen? Olenko lopettanut koko blogin? En ole. Syitä radiohiljaisuuteen on monia, tekosyitä unohtamatta. Kiire, stressi, kiinnostuksen puute liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon ynnä muut motivaatio-ongelmat, läheisen menetys, tekniset ongelmat läppärissä (omistamme kyllä pöytäkoneenkin, mutta se on lähinnä avokin opiskelu- ja työkäytössä. Kerrassaan mahtava tekosyy!)... Listaa voisi varmasti jatkaa pidemmällekin. Vaikka edellä mainitut "syyt" ovat surkeita perusteluita sille, miksi en ole pitänyt itsestäni parempaa huolta, en keksi muutakaan. Siispä joudun toteamaan huonon ruokavalion on tehneen tepposensa minulle, jälleen. Vaikka kyse on muutamista hassuista kiloista, jotka olen kroppaani kerännyt, tilanne häiritsee minua. En tahtoisi jälleen painia 70-kiloisten sarjassa. Tällä hetkellä se on enää muutaman sadan gramman päässä. Mikä siis avuksi?

RYHTILIIKE.

Tiukan ensi viikon toivon olevan jo pitkän aikaa toivomani tsemppiviikko, aloitus sille surullisen kuuluisalle terveelliselle elämälle, joka aloitetaan aina muutaman kerran vuodessa siinä kuitenkaan onnistumatta. Tahtoa on jälleen kerätty, motivaatiokin on korkealla (tiedän, monesko kerta kun luet nämäkin sanat tästä blogista?), mutta nyt aion kääntää itseni sellaiselle moodille, etten yksinkertaisesti voi epäonnistua. Opettelen ne elämäntavat, joita voin vaivatta noudattaa vaikka kuinka olisin stressaantunut tai muuten ikävämmissä elämäntilanteissa. Aion pitää itsestäni parempaa huolta jatkossa. Piste.

Aivan ensimmäiseksi annan itselleni heikommin menneet pari kuukautta anteeksi. Otan tästä opiksi ja jatkan eteenpäin taas hieman viisaampana. Se olkoon ensimmäinen askeleeni.

Sen jälkeen suuntaan katseeni tulevaan, korjaan ruokavalioni ja kovin laiskistuneet liikuntatottumukseni. Toivon saavani siitä voimaa ja virkeyttä tulevaan pimeään talveen, terveemmän kropan niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Tänään teen ruoka- ja liikuntasuunnitelman ensi viikolle. Eihän uuden elämän aloitus olisi mitään ilman niitä!

Siis...huomiseen,

<3 E.

Kuulumisia!

Hip hei, elokuu on jo pitkällä eikä meikäläisestä ole kuulunut ei pitkään aikaan! Päätin nyt tarttua härkää sarvista ja päivitellä kuulumisiani näin blogin puolella. Hommahan on nyt niin, että aloitan piakkoin projektin kohti parempaa, timmimpää ja vahvempaa minää! Salikortti on jo hankittu, minulle räätälöityä ohjelmaa muutaman kerran testattukin. Tästä se lähtee! 

Heinäkuinen ahdistus ruokavaliosta on nyt historiaa (toisin sanoen aikani taas makaronia mussutettuani olen entistä enemmän sitä mieltä, ettei viljat ole minua varten...) ja olen todella innoissani projektistani. Ruokavaliossani tulen yhdistelemään milloin missäkin mittasuhteessa karppausta ja paleoruokavaliota. Aika näyttää millaiseksi syömingit loppupeleissä muodostuu. 

Joka tapauksessa viljat on tarkoitus poistaa ruokavaliosta oikeastaan kokonaan, samoin maitotuotteet karsin melko vähiin. Hedelmiä saatan pienissä määrin palauttaa ruokavaliooni, mutta pääasiallisena energianlähteenä toimii edelleen rasva (kookosöljy, voi, oliiviöljy, kalan sekä lihan mukana tulevia rasvoja unohtamatta). Kasviksien suurkuluttaja aion myös jatkossa olla, tehdä pääasiassa ruokani itse hyvistä raaka-aineista ilman turhia lisäaineita. Tahtoisin myös kovasti syödä parempilaatuista kalaa ja lihaa (mieluiten luomuna), mutta pelkään opiskelijabudjettini olevan liian pieni sellaiseen. Pitäydyn siis maustamattomissa/marinadittomissa tuotteissa, kuten tähänkin asti. Parannus se on pienikin parannus! :)

Kirjoittelen huomenna loppuviikon ruokasuunnitelman, aloitan ruoka- ja liikuntapäiväkirjan pidon sekä päivittelen muitakin fiiliksiä tasaiseen tahtiin. Eli sama meininki jatkuu kuin ennenkin, jeah! :)

Olen aivan fiiliksissäni elokuusta! Tuntuu, että kesän väistyessä syksyn tieltä oma mieleni on entistäkin aurinkoisempi. Heinäkuussa helteiden aikaan minua ei huvittanut terveellinen, liikunnan täyteinen elämä ei sitten lainkaan. Jatkuva kuumuus tympäisi. Makasin mielummin mustalla nahkasohvallani (joka sekin hiosti...) verhot vedettynä ikkunan eteen pahimman kuumuuden välttämiseksi ja katsoin Suurinta pudottajaa. Oli liian tukalaa liikkua. Vasta yön pikkutunneilla saatoin lähteä kävely- tai pyöräilylenkille (niinä harvoina kertoina kun lähdin). Tämä kesä ei tainnut olla minun kesäni. :D Onneksi syksyä on vielä paljon jäljellä. Paljon pimeitä, lämpimiä iltoja, syksyn luonnon kaunis väriloisto... Ah, mä niin tykkään syksystä!

Taidankin aloittaa sen jo huomenna... nimittäin projektini kohti timmimpää ja vahvempaa kroppaa!

Toivepostaus: Karppikissa herkuttelee, mutta miten?

Karppiherkuttelun helmiä: Lehtikaalisipsit valkosipulisella smetanadipillä :)

Monille herkut ovat yhtä kuin sipsejä, karkkeja, suklaata, jäätelöä, leivonnaisia, roskaruokaa... Sitä mieltä minäkin olin muutama vuosi sitten. Tuolloin viikonloppu oli mahtavaa aloittaa loikoilemalla omassa sängyssä, lukemalla hyvää kirjaa monta tuntia. Lukuhetkestä entistä nautinnollisemman teki sipsit dipillä sekä kylmä maito. Herkuttelu alkoi näkymään vyötäröllä, eikä olokaan ollut parhaimmasta päästä. Tilanteelle oli pakko tehdä jotain, ennen kuin olisi liian myöhäistä.

Sen sijaan, että olisin aloittanut puolen vuoden laihdutuskuurin (jonka jälkeen lihoisin todennäköisesti takaisin), päätin muuttaa elämäntapojani. Kaikista suurin muutos tapahtui siinä, mitkä ruoat mielsin herkuiksi ja mikä oli hyvää arkiruokaa. Opettelin nauttimaan terveellisestä ruoasta, jonka syönnin jälkeen olisi myös hyvä olo. Sen lisäksi päätin tehdä suurimmasta osasta päivän aterioitani niin herkullisia, etten enää yksinkertaisesti kaipaisi enempää. Miksi ihmeessä nauttisin ruoasta vain viikonloppuisin, kun voisin tehdä niin joka päivä ja silti voida hyvin?

Kylmäsavulohisalaatti <3

 Monet tiettyä ruokavaliota vapaaehtoisesti noudattavat saavat valitettavan usein paheksuvia katseita lähipiiristä. Hänen valintansa jättää päivittäinen pulla syömättä saa läheiset ymmälleen, miksi hän ei halua herkutella, nauttia ruoasta... Puhun ihan kokemuksesta. Olen pyrkinyt selittämään tilanteen heille mahdollisimman yksinkertaisesti: Vatsani voi paljon paremmin ilman viljaa, perunaa ja sokeria. Enkä kieltäydy ruoan tuomasta nautinnosta! Valitettava totuus on vain se, etten nykyään nauti pullasta. Sen sijaan itse, rakkaudella tehty, hyvä ravitseva ruoka kohottaa mielialaa kummasti. Paljon mielummin syön kahvipöydässä mantelileivän voilla, erilaisilla kasviksilla ja parilla viipaleella hyvää kinkkua. Nautin siitä enemmän kuin vehnäpullasta.

Muutama vuosi sitten kokemani herätys terveellisestä ruoasta nauttimisesta vaikuttaa nykyään suuresti siihen, minkä koen ns. herkutteluksi. Omasta mielestäni herkuttelen joka päivä, sillä nautin syömistäni ruoista päivittäin. Tehdessäni hyvän mantelileivän ihanilla lisukkeilla ja tuhotessani sen veteen tehdyn kaakaon kera, herkuttelen. Syödessäni kipollisen kohmeisia isän poimimia mustikoita kaurahiutaleiden, kuohukerman ja hunajan kera, herkuttelen. Valmistaessani karppihampurilaisia, -kebabrullia tai -subeja, silloin vasta herkuttelenkin! :)

Pähkinöillä, kookoshiutaleilla, hunajalla ja inkiväärillä tuunattua tummaa suklaata :)

Ruoan nauttimisen merkitys herkuttelussa lienee tullut kaikille selväksi. Lopuksi ihan konkrettista listaa ruoista, joilla minä herkuttelen. Tuotan nyt pettymyksen niille, jotka odottivat löytävänsä listalta jotain makeaa, sillä en ole enää pitkään aikaan ollut perso sokerille. Pitkän pohdinnan jälkeen keksin yhden (1) makean herkun, joka ansaitsee erityismaininnan listalla! :) Karppaaminen on nykyisin erittäin helppoa, sillä en yksinkertaisesti enää pidä makeasta. :D 

Esimerkkejä vähähiilihydraattisen ja/tai gluteenittoman herkuttelun toteuttamiseen:

• karppisubit
• karppihampurilaiset
• ruokaisat mantelileivät runsailla lisukkeilla
• kylmäsavulohisalaatti keitetyillä kananmunilla
• tacosalaatti
• lehtikaalisipsit ja tuoreesta valkosipulista tehty dippi
• vuohenjuustokanaa, paholaisen hilloa
• tulisia kanansiipiä tai -koipia, chilimajoneesia
• uunissa useita tunteja haudutettu pulled pork, coleslaw

 ja sitten se yksi makea herkku...

• karppi mutakakku, voissa paistettuja banaania, kermavaahtoa

Suolaisten herkkujen listaa voisin jatkaa pitkään, niin paljon herkkuja on. Mutta raja on pakko vetää johonkin. :)

Olisi kiva kuulla, millaisia ajatuksia teille heräsi hyvän ruoan nauttimisesta, herkuttelusta. Mikä on teidän näkemyksenne herkuttelusta, olisiko sen hyvä olla päivittäistä, viikottaista vai kenties harvemmassa? Voiko tavallinen kotiruoka käydä herkuttelusta vai tarvitaanko siihen enemmän? Mitkä ovat omia herkkujanne?

Päivä päivältä paleompi

Eilinen kanasalaatti, tätä myös tänään luvassa! :)

Nyt alkavat viimeisetkin juuston, jogurtin ja kermojen jämät olla lopuillaan. Paleoelämä, täältä tullaan! Eilinen ruokapäiväkirja näytti tältä, en sitä illalla jaksanut päivittää (kahteen tenttiin lukeminen vei kaikki voimani)...

klo 10 kermakahvi, pari palaa suklaata, juustotonta mantelileipää, voita ja leikkelettä
klo 16 kanasalaatti currymajoneesilla
klo 18 kahvi, jossa loraus kookoskermaa
klo 21 toinen kahvi, tällä kertaa ihan perinteisellä kermalla

Syöntini oli eilen erittäin onnetonta. Monen monta stressaavaa tilannetta, tenttiin lukua. Ei näin! Yhtenä hyvänä puolena eilisestä voin kuitenkin kertoa, että join vettä riittävästi, ruokaa kun ei tehnyt mieli. :D Ehkä tämä tästä. Tämä aamu meni jo huomattavasti paremmin, söin ruokasuunnitelman mukaisen aamiaisen ja nyt koneelta irrottauduttani siirryn valmistamaan kanasalaattia, jolla jaksankin paahtaa kuuteen asti.

Kuten Misulle jo eilen vastailinkin edelliseen kirjoitukseeni, kahvinjuontini ei tarvitsekaan aivan kokonaan loppua. Kyllä hätä keinot keksii! :) Rohkenin nimittäin testata Santa Marian kermaista kookosmaitoa tavallisen kerman korvikkeena, toimi! Kyseinen violetti tetra on yksi hinta-laatusuhteeltaan parhaimmista kookosmaidoista(tai kermoista), jonka tiedän. Harmittavan monet sisältävät insuliinin toimintaa häiritsevää e471 (=rasvahappojen mono- ja diglyseridit), tulehdusta aiheuttavaa karrageenia (e407) ja lukuisia muita emulgointi- tai stabilointiaineita. Yllä mainitussa Santa Marian kermaisessa kookosmaidossa ei näitä aineita ole: mikäli sisällysluettelo on luotettava, tuote sisältää vain kookosta ja vettä. Ei muuta.

Jos siis tahdot jättää maidon pois ruokavaliostasi, mutta et haluaisi siirtyä lipittämään mustaa kahvia, suosittelen yllä mainittua tuotetta lämpimästi! :)

Mikäli vain jaksan, kirjaan ruokapäikkyä illemmalla. Siihen saakka, tehokasta tiistaita! :)

Mitä minulle kuuluu?

Pitkästä aikaa, täällä ollaan. Ajattelin ilmoitella itsestäni lähinnä todistaakseni sen, etten ole hävinnyt minnekään, erityisesti sinulle ihanalle anonyymille, joka kaipailit ihan kommentin muodossa. Terkkuja sinulle! :)

Valitettavasti operaatio kandi on pitänyt minut sen verran kiireellisenä, että olen joutunut nitistämään normaalisti blogin puolella viettämästäni ajasta paljon, liian paljon. Olen kyllä päivittäin käynyt tsekkaamassa, mitä tänne kuuluu, vastaillut kommentteihin, mutta voimia perinteisien ruokasuunnitelma/reseptipostauksiin ei ole riittänyt. Pahoittelut siitä! (Lue: Olen viime aikoina kirjoittanut niin tieteellistä asiatekstiä, etten ole uskaltanut tänne blogin puolella pahemmin postailla, jos en osaakaan enää omaa hieman rennompaa kirjoitustyyliäni. Olisitte varmasti hylänneet minut ja tieteellisen tylsään sävyn kirjoitetun blogin, joka olisi pursunnut oikeaoppisia viittauksia sekä lainauksia...heh!) :D

Ilouutisena mainittakoon, että yliopisto-opiskelua on tälle keväälle jäljellä reilut kaksi viikkoa, sitten helpottaa! Aikaa blogin pitämiseen ja muihinkin perinteisiin metkuihin jää huomattavasti enemmän.

Jotta blogi heräisi tähän huhtikuuhun, ajattelin kysyä teiltä lukijoilta, mistä haluaisitte minun kirjoittavan/kertovan. 

Niinpä haastan teidät kysymällä: Mitä sinä haluaisit kysyä minulta? 

Blogiani enemmän lukeneet varmasti tietävätkin että vähähiilihydraattinen ja gluteeniton ruokavalio, pienellä budjetilla eläminen sekä turhien kemikaalien karttaminen (niin ruokaan lisättävien kuin suoraan iholle laitettavan kosmetiikan muodossa) ovat lähellä sydäntäni. Onko kuitenkin jotain oleellista jäänyt sanomatta, jota haluaisit kysyä? Nyt siihen on mahdollisuus! Lupaan vastata pikaisesti, radiohiljaisuus blogin puolella päättyköön tähän! :)

Sana on vapaa, tsirp!

Uusi sivu!

Olisiko pieni hiilaritankkaus paikallaan, kun mieluilen gluteenittomasta katkarapupastasta? :)

Kokosin eilen blogistani löytyviä vähähiilihydraattisia ja/tai gluteenittomia reseptejä yllä näkyvään Reseptipankki-osioon. Päivittelen listaa jatkossakin uusilla hyväksi havaituilla resepteillä.

Tervetuloa tutustumaan! :)

P.S. Jos löydätte jotain parannettavaa/korjattavaa, ilmoitelkaa! :)

Syntilista

Kulunut viikko ei sitten mennyt lähellekään niin kuin piti. Vääränlaista ruokaa (sitäkin paremmassa seurassa), stressin potemista, alkoholia, autokin otti ja levisi... Great.

Viikon aikana minun ei ollut tarkoitus syödä, mutta söin silti:

kerrosjuusto-hampurilaisaterian (4 dl juoma, josta n. 1 dl limpparia, loput kivennäisvettä)
gluteenitonta pastaa herkkusienillä,sipulilla, meetvurstilla ja kermakastikkeella höystettynä
yhden arnoldsin donitsin
yhden pullaviipaleen
neljä shottia vodkaa

Huonomminkin olisi voinut mennä, mutta näin tällä kertaa. Voi, että osaa ottaa ihmistä päähän.
Joskus sitä on pakko sortua, että voi taas pysyä ruodussa. Kevyt 7 km hikilenkki siis edessä, jos vaikka pahin nesteturvotus lähtisi liikkeelle. Ehkä tämä tästä. :D

Ensi viikolla palautetaan tämä likka ruotuun ketoosin merkeissä. Tästä ei ole suunta kuin ylöspäin!

Jotain hyvää viikossani sentään on: lihastreeni tuottaa tulosta! Tästä hyvänä esimerkkinä:

Hauista treenasin reilu viikko sitten n. 6 kilon punteilla. Siitä muutaman päivän päästä nostin painoja 7 kiloon. Tällä hetkellä hauista käännetään 8 kilon punteilla, huih! :)

Anna Skipper, nyt puhut asiaa!

Katselin eilen illalla tv:stä Ruotsin versiosta suositusta televisiosarjasta Olet mitä syöt. Tällä kertaa jaksossa autettiin 170-kiloiseksi lihonutta 21-vuotiasta nuorta naista palauttamaan elämä mallilleen laihdutuksen merkeissä. Ravitsemus- ja terveysasiantuntijana toimii nainen nimeltään Anna Skipper, joka teki minuun suuren vaikutuksen. Hänen näkemyksensä tervellisestä ruoasta on lähes täysin samanlainen kuin minulla. Nuoren naisen hämmästykseksi Anna ratsasi jääkaapista kevytlimsat ja margariinit heti pois, voi ja täysrasvainen juusto saivat jäädä. Lisäksi hän mainitsi, että juusto ei lihota, ainoastaan se, mitä syöt/juot sen kanssa. Jes, hyvä Anna!

Leivät, mehut, karkit, pastat ja hampurilaiset ja jopa hedelmät jätettiin ruokavaliosta pois. Sen sijaan neitokainen opetteli syömään uunissa haudutettua mausteista, kermaista kanaa, kookosöljysmoothieita... mutta mikä oli lopputulos?

8 viikossa 10 kiloa, ja mikä parasta vyötärö kaventui yli 20 cm. Tätä karppaus saa aikaan. :)

Jään ehdottomasti seuraamaan Ruotsin versiota Olet mitä syöt-sarjasta. Kerrankin opastamassa on henkilö, joka tajuaa, ettei kevyttuotteilla saa itselleen mitään hyvää aikaan! :)

Aamupalavinkki ja muuta mukavaa!

Kirpakkaa tiistaita!

Ilouutinen oli saapunut sähköpostiini eilen illalla, tämän päivän luennot ovat peruttu. Sain vapaapäivän, jes! Vihdoinkin sain aikaa nauttia aamusta kaikessa rauhassa, juuri niin hitaasti kuin vain haluaisin. Asia sopi minulle paremmin kuin hyvin. :)

Vaikka opiskeluiden osalta sain viettää vapaapäivää, kuului tiistaihini muutama tunti töitä. Katseltuani sisältä käsin komeaa auringon valaisemaa lumimaisemaa, päätin ottaa valosta kaiken ilon irti hyötyliikunnan merkeissä. Kävelin tänään töihin ja takaisin, kerrankin kun ei ollut kiire. Auringonpaisteella tammikuussa on kuitenkin hintansa ja niin tänäänkin kävi. Ulkona oli nimittäin mukava -20 asteen kirpakka pakkanen. Siitä huolimatta päätin säästää rakasta autoamme ylimääräisiltä kylmästarteilta.  Hyvä minä!

Äkkiseltään ajateltuna, kuvittelisin monien toimivan juuri toisinpäin ja lähtevän töihin autolla sitä todennäköisemmin, mitä kovempi pakkanen on tai muulla tavoin ikävä ilma. Niin ruokavalion kuin elämäntapojen puolesta taidan siis olla todellinen vastarannan kiiski, teen kaiken juuri päinvastoin. Toisaalta, mitä sillä on väliä. Miksi minun pitäisi tehdä kuten muutkin tekevät, vain koska muutkin tekevät niin? Enhän ruokailujenikaan puolesta noudata virallisia suosituksia, miksi en siis voisi poiketa yleisiltä elämäntavoilta muutenkin? :) Tärkeintä on kuitenkin hyvä olo.

Hidas, kiireetön aamuni sai tänään mahtavan startin seuraavanlaisella aamupalalla.
Keittelin ihanat kermakahvit, jonka lomassa nautin palan gluteenitonta paahtoleipää voilla, kinkulla ja juustolla. Aamiaseeni kuului myös raejuustoa (3,5%), kirsikkatomaatteja ja puolikas avokado sitruunamehulla ja ripauksella yrttisuolaa maustettuna. Nam!

Maittavan aamiaisen turvin jaksoin pitkälle iltapäivään. Ennen töihin lähtöä päätin kuitenkin syödä jotain, koska edessä oli 7 km kävelyä ja muutama tunti töitä. Purkki rahkaa, omatekoista luumusoppaa (ei lisättyä sokeria tai muutakaan makeutusta) ja loraus kuohukermaa. Kyllä jaksoi lähteä töihin!

Töissä tauolla join pari kuppia inkivääriteetä (maidoton,sokeriton). Töiden loputtua virtaa riitti vielä niin, että ajattelin osan matkasta juosta kotiin. Pääsisin nopeammin perille, pakkanen kun oli kirinyt jo 22 asteeseen, sitä paitsi samalla saisin pientä intervallitreeniäkin tehtyä. Homma ei mennyt aivan putkeen. Päätin lähteä hölkkäämään kotia kohti pieniä oikoreittejä hyväksi käyttäen. No, teidän kaikkien iloksi (ja omaksi myös) voin ylpeydellä ilmoittaa, että juoksin väärään suuntaan! Great. Ei auttanut muu, kuin kääntää nokka toiseen suuntaan ja suunnata oikeasti kotiin. Onneksi matkaa ei kertynyt kuin n. 1 km ylimääräistä.

Tehokkaan hyötyliikkumisen jälkeen  oli aika siirtyä valmistamaan päivällistä. Otin pakkasesta 400 g paketin seitiä, maustoin sen mieleisekseni, lisäsin lorauksen kuohukermaa ja juustoraastetta päälle. Kirsikkatomaatit ja pala kiinankaalia löysivät myös tiensä kalan rinnalle uuniin. 45 minuutin päästä ruoka oli valmis. Voi että ruoka maistui hyvälle pihalla palelemisen jälkeen!

Loppuilta onkin sujunut tv:n ääressä laiskotellen ja rooibosteetä juoden. Ehkä seuraavalla kerralla innostuessani työmatkaliikunnasta en käytä oikoreittejä, tai en ainakaan juokse niillä, jos vaikka menenkin väärään suuntaan. :D No, säästyipä sentään autorakkaani.

Me fail.

Takana on harvinaisen epäonnistunut kahden viikon dieetti, ensimmäisen viikon loppupuolella sairastuin, toisella viikolla pikkujoulut sekoittivat rutiinit totaalisesti. Että se siitä laihduttamisesta
Stressiä en asiasta jaksa silti repiä, olen liian laiska sellaiseen. :D

Menneen kahden viikon aikana tuli taas muuten todettua, ettei gluteeni sovi minulle. 1-2 palaa leipää päivässä riitti palauttamaan vatsavaivat ja närästyksen, mikä ei ainakaan auttanut laihduttamisessa. Siitä viisastuneena ajattelin nauttia jatkossa ruokani mahdollisimman gluteenittomasti.

Asiasta kolmanteen, innostuin heti maanantain kunniaksi käymään ruokakaupassa. Seuraava lista maksoi reilut 31 euroa, ei paha lainkaan! :)

 ruukku frisee-salaattia

tuorekurkku

 5 tomaattia

punakaalin pala

iso rasia kirsikkatomaatteja

reilu kilo punajuuria

pari purkkia maitorahkaa

2 dl kuohukerma

pieni kermajuusto

 500 g juustoraaste

smetana

pakasteesta seitiä

karjalanpaistilihoja

paketti broilerin koipi-reisiä

paketti ylikypsää kinkkua

gluteenittomia riisikakkuja

tuubi tomaattipyrettä

proteiinipatukka

(vanupuikkoja, ei syötäväksi!) :D

Mitä näistä sitten ajattelin valmistaa?

• borssikeittoa karjalanpaistilihoilla höystettynä (4-6 annosta)
• juustoista uuniseitiä kirsikkatomaateilla (4 annosta)
• broilerin koipi-reisiä tuoresalaatilla (3-4 annosta)
• smoothieita rahkasta ja marjoista ( isin poimimat marjat <3 )

Lisäksi mutustelen riisikakkuja ja juusto-mantelileipäsiä milloin milläkin täytteellä. Jääkaapissa on myös jämiä edelliseltä viikolta, joita tuhoilen vielä tällä viikolla. Luulis pärjäävän. :D Jos nälkä kuitenkin yllättää, parikymppiä jäi vielä 50 euron viikkobudjetistä käytettäväksi loppuviikolle.

Borssikeitosta pakko vielä mainita, etten ole ikinä kyseistä keittoa valmistanut. Nyt ajattelin kokeilla, josko osaisin tehdä suunnilleen yhtä hyvää, kuin äitini tekee. Paineet on kovat. :D

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Ruokapäiväkirja 21.11 ja muuta mukavaa

09 kermakahvi
11 kaksi kinkku-juustorullaa, sisällä voileipäpikkelssiä
16 kourallinen suolapähkinöitä, tee, 1 tl hunajaa
18 kaksi kinkku-juustorullaa, sisällä voileipäpikkelssiä
19 puolikas tuorekurkku, 150 g valkosipulidippiä (20% smetanaan tehty)

Mitä sitten tapahtui?

22-03 kuusi annosta alkoholia (valkoviiniä, kuohuviiniä, olutta, lonkeroa)
04 ½ pizza

22.11.

12 litra marjamehua (kotitekoinen)
14 loput pizzasta
18 salmiakkijäätelö, puoli litraa kivennäisvettä
19 puolikas tuorekurkku, 100 g valkosipulidippiä (20% smetanaan tehty)
22 puoli litraa hedelmä-porkkanamehua

Voi luoja.

Lähdettiin sitten ammattiharjoittelun päätteeksi istumaan iltaa. Pieni nollaus oli todellakin paikallaan, sen verran koko harjoittelu on stressannut viimeisen kahden kuukauden ajan.

Enää voin vain todeta, että juhlat on nyt juhlittu/varsin mehevä krapula podettu.

Aika jatkaa elämää. :)

Karppikissa is bäk!

Hei,

Pahoittelut varsin pitkäksi venyneestä blogitauosta. Opiskelijaelämä harjoittelukiireineen sai vallan minusta loka-marraskuun ajaksi, mutta nyt alan nähdä valoa tunnelin päässä, kaiken kiireen keskellä. Siitä innostuneena ajattelin tehdä paluun blogielämään ja samalla aloittaa astetta terveellisemmän elämän. :)

Blogitauon aikana ehdin jo miettimään, jatkanko blogin pitoa lainkaan/muutanko blogin luonnetta suuntaan tai toiseen. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin jatkaa rakkaaksi muodostunutta karppiblogia, karppaaja olen edelleen, siitä en miksikään muutu. Vähähiilihydraattisen ruokavalion lisäksi erityisesti gluteenittomuus ja lisäaineettomuus (tai ainakin niiden reilu vähentäminen) ovat lähellä sydäntäni ja haluaisin jatkossa painottaa juuri näitä ominaisuuksia. Blogin jatkoa miettiessä joudun tunnustamaan ruokien olleen mitä sattuu, pastaa ja perunaakin on mennyt (no, muutaman kerran kuukauden aikana, mitätön määrä jollekin, paljon minun mittakaavassani), pizzaa ja alkoholiakin on mennyt, kohtuuden rajoissa kuitenkin. Joskus se vain on helppoa ostaa valmis pakastepizza, nauttia yksi kylmä olut ja nauttia vapaasta loppuillasta. Täten tunnustan, että minäkin, Karppikissa, olen inhimillinen ihminen. Minäkin sorrun joskus...

Olet mitä syöt, niinhän se kuuluisa sanonta kuuluu. Vointi on viimeisen kuukauden aikana ollut syömisten mukainen. Väsyneenä, turvoksissa, uupuneena ammattiharjoittelun, opiskelujen ja työn hoitaminen tuntuu entistä raskaammalta. Miksi olinkaan niin hölmö, että sorruin kaiken kiireen keskellä syömään huonosti, tein juuri niin kuin ei pitäisi tehdä. Huoh.

Tästä viisastuneena, huomenna (itse asiassa tänä iltana) tiukempi karppielämä alkaa. Ajateltiin avokin kanssa syödä tulevalla viikolla paljon karppihampurilaisia ym. ylihyvää karppiruokaa. Odotan jo innolla hyvää ruokaa ja varsinkin sitä hyvää oloa.


Herkutellen hoikaksi, that's what I do. :)

Vähähiilihydraattista elämää, gluteenittomasti, lisäaineita vältellen, pienellä budjetilla, elämästä nauttien. Karppikissa is bäk!

Täältä tullaan, varokaa vain! :)

Goodbye vihoittelevat viisurit, ei tule ikävä

Ylihuomenna, keskiviikkona, suuntaan nokkani kohti hammaslääkäriä, jossa minulta poistetaan jäljellä olevat kaksi viisaudenhammasta. Sen takia loppuviikon ruokavaliossa joudun ottamaan huomioon sen, että leukani aukeaa muutaman päivän ajan arviolta n. 1-2cm verran. :D

Monet kuvittelevat, että viisaudenhampaan poiston jälkeen ruokavalio olisi parin päivän ajan erittäin ankea, sisältäen vain hedelmäpilttiä ja kylmää, mausteetonta kasvissosekeittoa. Itse en suostu näin ravinto/kaloriköyhään ruokaan vajoamaan viisureiden poiston takia, tarvitseehan kroppa enegiaa toipuakseen leikkauksesta!

Vajaa vuosi sitten poistattaessani ensimmäiset kaksi viisuria, leivoin itselleni kerrassaan ihanan makuisen 5000 (!) kalorin kakun, jota söin useamman päivän, avokki pääsi myös osingoille. :)

Kakku on erittäin helppo tehdä, sillä siihen tarvitaan vain kahta ainesosaa: kuohukermaa ja tummaa suklaata. Tarkemman ohjeen kuvan kanssa laittelen myöhemmin. :)

Yksi pala kakkua sisältää:

Hh: 7 g
P: 2 g
R: 24 g
kcal: 250

Neljä palaa/pv: 1000 kcal! :)

Tällä kertaa käännän viisureiden poiston iloksi hemmottelemalla itseäni myös lohihyytelökakulla ja mausteisella kana-kasvissosekeitolla. 

Täytyy vain toivoa, että leikkaus sujuu yhtä hyvin kuin viimeksi. Silloin homma oli huoneeseen astumisesta laskien n. 15 minuutissa ohi. Kahden hampaan verran köyhtyneenä päästyäni kotiin otin buranan ja pidin jääpalapussia poskella tasaisin väliajoin. Verenvuoto asettui suht nopeasti siedettävään tihkuvuotoon, joka loppui sekin iltaa kohden mentäessä. Koko päivän söin jääkaappikylmää kermaista suklaakakkua ja löhösin sohvalla. Mitään kipuja ei tuntunut missään vaiheessa! Seuraavana päivänä olin täysin voimissani, lukuunottamatta sitä, ettei suu vain auennut senttiä enempää ja hymyily oli hieman haastavaa. :D

Tällä kertaa en ole lähellekään niin peloissani viisureiden poistosta kuin viimeksi, onneksi! :)

Gluteeniton hiilaritankkaus

Ei niin karppi päivällinen lauantain kunniaksi :)

 Tervehdys!

Kesälomareissut on nyt reissailtu, työt ja koulut kutsuvat jälleen parin viikon päästä. Arki <3

Kesästä 2012 ei tullut mitään jättimenestystä painonhallinnan/laihduttamisen osalta, vaikka aluksi niin suunnittelinkin. Pikemminkin päinvastoin. Kesä-heinäkuun aikana ehdin hankkimaan itselleni muutaman extrakilon, joita olen tämän viikon ajan kaikessa hiljaisuudessa laihdutellut pois. Vielä on matkaa parin kilon verran toukokuisiin lukemiin, mutta hiljaa hyvä tulee. En jaksa lähteä stressaamaan muutamaa kesäkiloa. :)

Maanantaina palasin takasin ruotuun ja aloitin terveellisemmän, karpimman elämän.
Tämä viikko on ollut varsin tiukka starttiviikko. Maanantaista perjantaihin päivittäinen hh-saanti pyöri siinä 20-25g/vrk kieppeillä, jolla saa ylimääräiset nesteet (kiitos siitä muutamalle sipsipussille) nitistettyä.

Torstai-iltana ajatus hiilaritankkauspäivästä alkoi kovin houkuttelemaan. Satuimme nimittäin bongaamaan avokin kanssa Prismasta gluteenittoman pastan, josta löytyy tasan kaksi ainesosaa: maissia ja vettä. Hyvin monet muut gluteenittomat pastat sisältävät soijaa, emulgointiaineita (E471) ym. turhuuksia, joita pyrimme ruoassamme välttämään.

Hintakaan ei gluttaripastalla ollut lainkaan paha. 500g paketti maksoi vain reilut 2€ (muistaakseni 4,30€/kg).
Siitä inspiroituneena valmistin tänään yhtä kaikkien aikojen lempiruokaamme:

Valkosipulista katkarapupastaa, tuoretomaattia ja rucolaa

Tästä ei hiilaritankkaus parane!

 

 

Ruokajuomaksi nautittiin lasit punaviiniä. Toimii!

 Jatkossa ajattelin pitää hiilaripäivän suunnilleen 2-3 kertaa/kk. Tarkoituksenani on kokeilla, vauhdittaako silloin tällöin tapahtuva hiilaritankkaus laihduttamista. Perusmakaronit, leivät ja spagetit jäävät jatkossakin kaupan hyllylle, sillä pasta-ateriat ajattelin nauttia kropan hyvinvointia ajatellen jatkossakin gluteenittomasti.

Onko teillä kokemuksia satunnaisesta hiilaritankkauksesta? Auttaako se painonhallinnassa/laihduttamisessa vai onko se täysin turhaa? Kertokaa ihan reilusti kokemuksenne, kuulisin mielelläni. :)

Nyt toivottelen kaikille rattoisaa lauantai-illan jatkoa! :)

Syyskunto, täältä tullaan! :)

Päätinpä sitten ostaa päräyttää itselleni sykemittarin. Mistään sadan euron tuotteesta ei ole kyse, lähellekään. Selvisin nimittäin alle 20 eurolla. Ja kyllä, tuote on täysin uusi. :) Bongasin nimittäin Lidlistä varsin laadukkaalta vaikuttavan sykemittarin, jossa oli aivan riittävästi toimintoja näin peruskuntoilijalle. Laite näyttää sykkeen lisäksi kulutetut kalorit, poltetun rasvan (grammoina), keskisykkeen (myös maksimi- ja minimisyke), harjoitukseen käytetyn ajan, kuntotason (1-6, joista 1 paras tulos, 6 huonoin). Sykymittariin voi päivittää omat henkilökohtaiset tiedot (ikä, pituus, paino), joista sykemittari laskee automaattisesti painoindeksin ja oman maksimisykkeen. Sykemittarissa on monia lukuisia toimintoja, joita en vielä ole ehtinyt tutkimaan/testaamaan. Kokemuksen (ja toivottavasti kunnon) karttuessa kerron aiheesta myöhemmin lisää. :)

Viime viikolla puolestaan ostin alennusmyynneistä Skechersin Shape Ups- nimiset kengät. Niiden juju piilee kengänpohjassa, joka on pyöreä. Kenkä on suunniteltu siten, että niillä kävely vastaisi  upottavalla hiekalla kävelyä. Kroppa joutuu aktiivisemmin hakemaan tasapainoa, käyttämään enemmän lihaksia, joten niillä kävelyn tulisi myös kuluttaa enemmän kaloreita. Olen viikon ajan kokeillut kyseisiä kenkiä ja ilokseni todennut, että ostos kannatti. Ensinnäkin kengässä oleva tehokas kantapään vaimennus tekee kävelystä todella mukavaa. Askel rullaa mukavasti pyöreän pohjan ansiosta ja lihaksetkin tuntuvat toimivan aktiivisemmin. Ainakin hiki nousee pintaan huomattavasti helpommin. :)

Mutta nyt takaisin sykemittariin. Tällaiset tulokset sain päivän kävelylenkiltä. Ajan ja keskisykkeen osalta tiedot menevät hieman pieleen, koska laitoin sykemittarin ajastimen päälle n.5 min ennen lenkille lähtöä. Lopussa tein fitness level-testin, johon kuuluu 5 min lepotauko välittömästi harjoituksen jälkeen.

Matka: 3.0 km (shape ups- kengillä)
Aika: 44 min ( josta n.30 min käytetty kävelylenkkiin)
Keskisyke: 126 (todellisuudessa lähempänä 140)
Kcal: 370
Rasvanpoltto: 42.8g

Ihan mielenkiinnon vuoksi voisin käydä huomenna heittämässä saman lenkin, mutta ihan perus lenkkitossuilla. Saanko erilaiset lukemat? Jos, niin kuinka paljon erilaiset ja mihin suuntaan? Sitä ennen ajattelin keskittyä iltapalan valmistamiseen. Luvassa on iso keko dippikasviksia, minttu-suklaan makuinen protskujuoma ja muutama kupillinen teetä. Kyllä lähti nyt kunto kohoamaan! :)

Karppikissa lomailee

Tietokoneella jumittaminen on ollut viimeisen muutaman viikon aikana hyvin vähissä. Olen nauttinut kesälomasta perheen, ystävien, matkailun, ulkoilun parissa.. hyvää ruokaa unohtamatta! :) Viikon päästä lähdemme jälleen reissuun, joten heinäkuussa tuskin ehdin kovin montaa postausta tänne nakkaamaan. Sen sijaan elokuussa arjen alkaessa rullaamaan, tarkoitus on aktivoitua myös blogin puolella. Luvassa on lisää hyvää ruokaa, terveellistä elämää pienellä budjetilla, herkuttelua hyvällä omatunnolla.. varsinaista Karppikissan elämää.

Malttakaa vielä hetki, rakkaat lukijat. En ole hävinnyt minnekään! Palataan pian asiaan. :)

Reseptinkehittely -fiilis

Monta reseptiä on tässä 2 ½ vuoden aikana tullut karpinnettua, mutta vielä ei ole mitta täysi. Minulla on valtava mielenkiinto kehitellä uusia karppireseptejä, lisää hyvää ruokaa.

Mutta jottei homma aivan riistäydy käsistä, budjetin tulee olla edelleen opiskelijaystävällinen, laadusta tinkimättä. :)

Erityisesti kaksi ruokaa on pyörinyt mielessäni kuluneen viikon aikana. Molemmat ovat aika perinteisiä kotiruoka- tyyppisiä eväitä. Kummastakaan en ole syönyt koskaan sitä perinteistä versiota, mutta jostain syystä karppiversioina ne alkoivat houkuttaa aivan eri lailla.

Kebabkiusaus - kuin karppi kinkkukiusaus, mutta lihana toimii kebab. Mausteet menee myös uusiksi. Mielikuva kermaisesta, mutta lämmittävän tulisesta kebabin ja kaalin kombinaatiosta... :)

Broilerikiusaus - karppi kinkkukiusaus, mutta broilerilla. Tässäkin erilainen maustaminen on isossa roolissa. Currya, valkosipulia, basilikaa, tomaattia... Vaiko sittenkin inkivääriä, hieman hunajaa ja chiliä?

Ruokaa, ruokaa ja vielä hieman ruokaa... Enkö minä muuta ajattele? :)

Toipilas

Taistelu pöpöjä vastaan jatkuu edelleen, tällä kertaa minä olen voitolla. Vedin viime yönä unta kaaliin yhteensä 12 tunnin verran, hyvin nukutti. :) Olo on tänään huomattavasti parempi kuin eilen. Kurkkukipu ja nuha on jo hellittänyt, lämpöä meinaa vielä pukata ja olo olla hieman tukkoinen. Kyllä tämä tästä! :)

Eilen keittelemäni pöpönkarkotus-keitto kanasta alkaa vedellä viimeisiään. Lisäilin huvikseni raaka-aineet Fineli.fi:n ruokakoriin ja tarkistin, millaista keittoa ravintokoostumukseltaan olinkaan keittänyt. Tässä vähän tuloksia:

Yhdessä annoksessa:

Hh: 7 g

R: 23 g

P: 25 g

kcal: 350

Mielestäni tässä ruoassa on energiajakauma aika hyvin kohdillaan, riittävästi proteiinia ja rasvaa, hiilihydraatteja niukasti. Ei pääse pikkunälkä yllättämään ihan helposti, hehe! :)

Nyt siirryn inkivääri-hunaja-auringonhattu-carmolis-teen keittoon. Nitistän viimeiset pöpöt sillä. Mukavaa tiistain jatkoa! :)

Terveisiä punkan pohjalta

Flunssaa pukkaa, minulle ja avokille, perhana. Sietämätön kurkkukipu, räkä vuotaa kuin vettä olisi, lämpöäkin on (kuumetta minulla on kerran 10 vuodessa). Avokki on puolestaan kärvistellyt kurkkukivun ja lähes 40 asteen kuumeessa tänään, raukka. Onneksi iltaa kohti mennessä hänen olo alkoi jo helpottamaan, minun ei. Dieetin noudattaminen/laihduttaminen saa jäädä siksi aikaa, että tokenen tästä.

Ajattelin käyttää tilanteen hyödyksi ja esitellä teille, millaisilla aseilla olen taistellut pöpöjä vastaan tänään.
Kuulisin toki lisää ehdotuksia, millaisia konsteja teillä on flunssan karkotukseen. :)

  Auringonhattu-uutetta, japanilaista piparminttuöljyä (höyryhengitykseen/teen sekaan, poistaa tukkoisuuden), hunajaa, inkivääriä ja c-vitamiiniporetta. Niistä on minun pöpönkarkotus-kuuri tehty. Lisäksi keittelin 5 litraa (!) valkosipulilla, inkiväärillä ja chilillä höystettyä kanakeittoa, josta riittää evästä useammalle päivälle. Samalla pääsen itse lepäämään enemmän, kun jääkaappi on täynnä lämmitystä vaille valmista ruokaa.

Tiesittekö, että unihormoni melatoniini, on tehokas antioksidantti? Sen takia nukkuminen auttaa taistelussa pöpöjä vastaan. :)

Pöpönkarkotus-keittoni

1 kg hunajamarinoitua kanasuikaletta

2 punasipulia

6 valkosipulin kynttä

1 keltainen paprika

1 iso kesäkurpitsa

450g (pakaste)kukkakaalia

pala tuoretta inkivääriä

1,5 litraa vettä

2 tl currya

1 tl suolaa

2 tl tulista chilikastiketta

100 g voita

400g sulatejuustoa

Paista kanasuikaleet kypsiksi. Lisää joukkoon kasvikset ja mausteet. Paistele hetken aikaa.

Lisää vesi ja hauduta kannen alla puolisen tuntia. Soseuta keitto, lisää voi ja sulatejuusto. Hauduta 15 min.

Kyllä lähtee pöpöt!

Nyt niitä vinkkejä tulemaan, miten te taltutatte flunssan? :)