Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Mitä minulle kuuluu?

Pitkästä aikaa, täällä ollaan. Ajattelin ilmoitella itsestäni lähinnä todistaakseni sen, etten ole hävinnyt minnekään, erityisesti sinulle ihanalle anonyymille, joka kaipailit ihan kommentin muodossa. Terkkuja sinulle! :)

Valitettavasti operaatio kandi on pitänyt minut sen verran kiireellisenä, että olen joutunut nitistämään normaalisti blogin puolella viettämästäni ajasta paljon, liian paljon. Olen kyllä päivittäin käynyt tsekkaamassa, mitä tänne kuuluu, vastaillut kommentteihin, mutta voimia perinteisien ruokasuunnitelma/reseptipostauksiin ei ole riittänyt. Pahoittelut siitä! (Lue: Olen viime aikoina kirjoittanut niin tieteellistä asiatekstiä, etten ole uskaltanut tänne blogin puolella pahemmin postailla, jos en osaakaan enää omaa hieman rennompaa kirjoitustyyliäni. Olisitte varmasti hylänneet minut ja tieteellisen tylsään sävyn kirjoitetun blogin, joka olisi pursunnut oikeaoppisia viittauksia sekä lainauksia...heh!) :D

Ilouutisena mainittakoon, että yliopisto-opiskelua on tälle keväälle jäljellä reilut kaksi viikkoa, sitten helpottaa! Aikaa blogin pitämiseen ja muihinkin perinteisiin metkuihin jää huomattavasti enemmän.

Jotta blogi heräisi tähän huhtikuuhun, ajattelin kysyä teiltä lukijoilta, mistä haluaisitte minun kirjoittavan/kertovan. 

Niinpä haastan teidät kysymällä: Mitä sinä haluaisit kysyä minulta? 

Blogiani enemmän lukeneet varmasti tietävätkin että vähähiilihydraattinen ja gluteeniton ruokavalio, pienellä budjetilla eläminen sekä turhien kemikaalien karttaminen (niin ruokaan lisättävien kuin suoraan iholle laitettavan kosmetiikan muodossa) ovat lähellä sydäntäni. Onko kuitenkin jotain oleellista jäänyt sanomatta, jota haluaisit kysyä? Nyt siihen on mahdollisuus! Lupaan vastata pikaisesti, radiohiljaisuus blogin puolella päättyköön tähän! :)

Sana on vapaa, tsirp!

tiistai 1. toukokuuta 2012

Takana ei-niin-karppi opiskelijavappu

Mutta hauskaa oli silti. Harmi vain, että kroppa ei ole samaa mieltä. Viimeisen vuorokauden aikana syömiset ovat muistuttaneet enemmän virallisterveellistä ruokavaliota, jossa on normaalia syödä 300 g hiilihydraattia/vrk, eli mitään karppieväitä en ole ihan hetkeen syönyt, ja olo on sen mukainen. Taisin onnistua hankkimaan krapulan ihan vain syömällä väärin, näköjään kaikki on mahdollista. Onneksi juhlia ei ole ihan välittömässä lähitulevaisuudessa tiedossa, joten pääsen palaamaan takaisin tuttuun ja turvalliseen karpimpaan ruokavalioon.  Paino ei vappuhulinoista huolimatta ole kääntynyt nousuun, vaan edelleen ollaan 65 kg tietämillä, ihme. Olo on sietämättömän turvonnut sekä uupunut. Tekisi vain mieli nukkua tämä hiilarikrapula pois, mutta keittiössä odottaa todellinen kaaos. Loppu vappupäivästä tulee siis kulumaan siivouksen merkeissä.

Taidan keittää itselleni litran tonkan todella vahvaa kahvia, jotta virkistyisin edes sen verran, että jaksaisin pysyä hereillä. Mission impossible...

Pieni hiljaiselo blogin saralla on myös konkreettinen todiste siitä, että yliopistossa opiskelu tuppaa näin loppuvuodesta olemaan varsin hektistä. Vielä pitäisi jaksaa 1,5 viikkoa tiukkaa loppurutistusta, sitten helpottaa.

Ehkä.

torstai 26. tammikuuta 2012

Mistä opiskelija säästää, osa 2

Niin uskomattomalta kuin se joidenkin mielestä kuulostaa, kosmetiikassa voi säästää valtavia summia vaihtamalla tuotteet luonnollisempiin vaihtoehtoihin. Sen lisäksi, että välttelen lisäaineita ym. luonnottomia aineita ruoassani, välttelen laittamasta niitä iholleni. Kaiken maailman kuorintavoiteet, puhdistusaineet, kasvovedet, silmämeikin puhdistusaineet, kasvo-, iho-, huuli- ja käsirasvat ovat turhia. Itse olen kärsinyt lapsesta asti atooppisesta ihosta. Ongelma pahenee etenkin talvisin. Ennen käytin mitä erikoisempia rasvoja ja puhdistusaineita saadakseni ihon parempaan kuntoon. Reilu vuosi sitten aloin kokeilemaan luonnollisia keinoja hoitaa ihoa. Iho voi nykyisin paljon paremmin. Enää ei tarvitse kärsiä pahasta taiveihottumasta ja hilseilevästä, halkeilevasta kuivasta ihosta. Oireet ovat lieventyneet huomattavasti, kun ennen ne eivät pysyneet kurissa lainkaan. Nämä tuotteet korvasin seuraaviin:

  • ihorasva     ->    extra virgin kookosöljy
  • huulirasva  ->    extra virgin kookosöljy
  • silmänympärysvoide ->  extra virgin kookosöljy
  • silmämeikin puhdistusaine ->  extra virgin kookosöljy
  • kasvojen kuorinta aine -> ruokasooda, sitruunahappo, sokeri, hunaja
  • ihon kuorinta-aine -> ruokasooda
 Listaa voisi jatkaa pidemmällekin, mutta tässä ehkä tärkeimmät. Kookosöljy on aivan luksusta, siitä en ikinä luovu. Todellinen multituote, toimii moneen asiaan, kuten listasta näkyy.  Eikä käyttömahdollisuudet suinkaan lopu tuohon. Kookosöljyä voi käyttää ruoanvalmistukseen ja esim. hiusten hoitoon.

Ruokasoodalla saa hetkessä todella puhtaan ja pehmeän ihon, niin kasvoihin kuin vartalolle käytettynä. Tämä myös kestosuosikkini! Käytä kasvoille 1 tl ruokasoodaa ja lisää siihen tilkka vettä, niin että saat tasaisen massan. Levitä kasvoille, hierovin, pyörivin liikkein n. 1. minuutin ajan. Vältä silmänympärysihoa. Huuhtele runsaalla vedellä.

Sitruunahappokuorinta on taas kotiversio nykyisin suosituille hedelmähappokuorinnoille. Sitruunahappokiteitä otetaan todella pieni määrä ja sekoitetaan 1 rkl vettä, jonka jälkeen liuos sivellään kasvoille. Kun sitruunahappo alkaa vaikuttaa, ihoa nipistelee/polttelee hieman, mutta samalla tietää, että tuote toimii. Happo poistaa ihon pinnalta tehokkaasti kuollutta ihosolukkoa ja epäpuhtauksia. Muista huuhdella pois runsaalla vedellä

Sokeria käytän, jos tahdon astetta miedomman kuorinnan, sekoitan siihen hieman kookosöljyä ja hunajaa. Hiero kasvoille pyörivin liikkein, anna vaikuttaa muutaman minuutin. Tämä on semmoinen kurkut silmille- kasvohoito, todellinen hemmotteluhetki! :)

Näiden tuotteiden ansiosta iho on huomattavasti paremmassa kunnossa, kroppani ei kuormitu ylimääräisillä kemikaaleilla ja samalla rahaa säästyy mukavat määrät. Ja mikä parhainta: sokerista, hunajasta ja kookosöljystä tehty kuorinta-aine on täysin syötävääkin, joten ei haittaa vaikka sitä "joutuisi" vähän suuhunkin! :)


Tässä hieman kookosöljystä ihonhoitotuotteena:

"Kookosöljy soveltuu monella tavalla ihon hoitoon myös ulkoisesti käytettynä. Iholla käytettynä se on tulehduksia ehkäisevä. Tutkimusten mukaan se vähentää psoriasiksen, ekseeman ja dermatiitin oireita. Se tukee ihon kemiallista tasapainoa. Sillä on myös ihoa pehmentävä ja kosteuttava vaikutus ehkäisten ryppyjä ja ihon veltostumista. Se edistää ihon hyvinvointia ja ehkäisee maksaläiskiä. Se käy hoitovoiteena myös vauvoille ja lemmikeille. Kookosöljyn luonnollinen E-vitamiini imeytyy tutkitusti hyvin. Kookosöljyssä ei ole suuria määriä E-vitamiinia, mutta se auttaa myös muun E-vitamiinin imeytymistä."


"Kookosöljy on mitä parhain aine ulkonaisesti käytettynä mm. ihon hoitoon. Sillä on monipuolinen hoitava vaikutus ryppyjä poistavana kosteusvoiteena, huulirasvana, hiustenhoitoaineena, aurinkoöljynä jne. Se hoitaa monenlaisia ihottumia ja muita iho-ongelmia, mukaan lukien psoriasis. Se suojaa ihoa vapailta happiradikaaleilta, joten se auttaa torjumaan niiden aiheuttamia vaurioita."

tiistai 17. tammikuuta 2012

Mistä opiskelija säästää?

Opiskelijaelämä, mikä ihana sana!  Monelle tulee varmasti mieleen ajat, jolloin makaronia ja nuudeleita mussutettiin tonnikalan kanssa urakalla. (Mikä on itse asiassa kallista, tonnikalan hinta 10€/kg) Maustekaapista muuta ei juuri löydy, kuin aromisuolaa ja ketsuppia.

Onnekseni voin todeta, etten ole itse valinnut tätä tietä. Muutettuamme avokkimme kanssa yhteen muutama vuosi sitten, sovimme, että viimeinen asia, jossa säästämme on ruoka. Tuntuisi hullulta panostaa esim. asumiseen tai ulkonäköön, jos ruokaa ei lyödy lautaselle. Muutaman kuukauden ajan seurasimme, mihin rahat kuluvat, paljon ruokaan menee kuukaudessa jne. Rahaa meillä oli käytettävissä tuolloin yhteensä n. 1100 €/kk, josta pelkästään 500 € meni vuokran maksuun. Tämän jälkeen loput 600 jaoimme ruokaan, veteen, sähköön, nettiin, vakuutus- ja puhelinlaskuihin, plus muihin pakollisiin kuluihin.

Tuona aikana kaikki raha meni, mitä tuli. Mitään ei jäänyt yli. Lopullinen raha, joka varattiin ruokaan/kk pyöri siinä 250€ ympärillä. Toisin sanoen 125€/kk/hlö. Jos tämän summan jakaa 30:llä, rahaa ruokaan oli päivässä rapiat 4 euroa. Mikä summa! Sillä tuli silti toimeen, kunhan malttoi vain suunnitella hyvin ruokansa. Mikäli ruokaan on käytettävissä 4 euroa, ruoka tulee valmistaa itse. Kaupankäyntikin nopeutuu kun eineshyllyistä voi suoraan kävellä ohi. Perusraaka-aineilla sai todella maistuvaa ruokaa aikaiseksi, kunhan malttoi panostaa ruoan maustamiseen. Makaronimössöä on turha syödä, se ei ravitse millään lailla, eikä nälkä pysy kurissa. Terveydestä puhumattakaan. Tuohon aikaan Lidlistä tuli hankittua ruoat, enemmän kuin usein. Siellä perusruoka on hyvää ja halpaa, mikä varmasti houkuttelee meitä kaikkia.

Yhdeksi suosikiksi muodostui ruoka, jota kutsumme houkuttelevalla nimellä Kaalimössö. Kyseiseen ruokaan tulee kaalia, sipulia, jauhelihaa, pekonia, mausteita ja vettä. Kaikki ainekset isoon kattilaan ja mössö muhimaan pariksi tunniksi. Päälle vielä nokare voita ja ketsuppia, omnom! Annoksia mössöstä syntyi n. 8, mistä riitti useammalle päivälle. Hinta per annos on n. 1€, riippuen vähän missä suhteessa on lihaa ja kaalia.

Aloitettuani karppaamaan tammikuussa vuonna 2010, alussa kiinnosti, tuleeko ruokaan menemään enemmän rahaa. No, näin ei käynyt. Viimeisetkin karkit, leivät ja pullat, jotka kotiin kantautuivat, saivat jäädä kaupan hyllylle ja tuo summa oli nyt käytettävissä lihaan ja kasviksiin, oikeaan ruokaan! Mitä tulee alkoholiin, vähäinenkin, mitä tuona aikana kurkusta alas kaadettiin, väheni entisestään. Tupakkaa emme ole polttaneet, joten siitä ei voitu säästää. :)

Köyhyysrajan alapuolella eläminen on hankalaa, ja vaatii hermoja ja kärsivällisyyttä, jatkuvaa uskoa, että suunta on ylöspäin. Ajasta selviää, kunhan muistaa panostaa oikeisiin asioihin. Ruoassa ei kannata ensimmäisenä tinkiä. Hyviä vaatteita ja huonekaluja löytyy kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Asunnon ei ole pakko olla kaupungin kalleimmalta alueelta. Auton hankkimista ja tarvetta kannattaa miettiä. Lemmikejä tuskin kannattaa hankkia. Suunnitelmallisuus ja maltti vievät pitkälle. 

Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta elämä oli todellista opiskelijabudjettielämää, tänä vuonna tilanne on hieman kohentunut. Toimin tällä hetkellä opintojen lisäksi soitonopettajana. Pääaineena itse olen aikanaan opiskellut klassista kitaraa, josta tutkinnot musiikkiopistosta, myöhemmin mukaan astui pianonsoitto. Olen onnellinen siitä, että kävin musiikkiopistossa. Lisätienestit, joita soitonopettajan tehtävästä saan, ovat äkkiseltään laskettuna 1,5- kertaistaneet parin vuoden takaiset tulomme. Elämä on lähestulkoon luksusta. :D Raha, jonka ruokaan käytämme on pysynyt samana, summa pyörii edelleen siinä 250€ kieppeillä. Jotta saisimme jotain säästöönkin, pihistämme muutamasta muusta jutusta, mutta siitä jollain toisella kerralla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...