Toivepostaus: Karppikissa herkuttelee, mutta miten?

Karppiherkuttelun helmiä: Lehtikaalisipsit valkosipulisella smetanadipillä :)

Monille herkut ovat yhtä kuin sipsejä, karkkeja, suklaata, jäätelöä, leivonnaisia, roskaruokaa... Sitä mieltä minäkin olin muutama vuosi sitten. Tuolloin viikonloppu oli mahtavaa aloittaa loikoilemalla omassa sängyssä, lukemalla hyvää kirjaa monta tuntia. Lukuhetkestä entistä nautinnollisemman teki sipsit dipillä sekä kylmä maito. Herkuttelu alkoi näkymään vyötäröllä, eikä olokaan ollut parhaimmasta päästä. Tilanteelle oli pakko tehdä jotain, ennen kuin olisi liian myöhäistä.

Sen sijaan, että olisin aloittanut puolen vuoden laihdutuskuurin (jonka jälkeen lihoisin todennäköisesti takaisin), päätin muuttaa elämäntapojani. Kaikista suurin muutos tapahtui siinä, mitkä ruoat mielsin herkuiksi ja mikä oli hyvää arkiruokaa. Opettelin nauttimaan terveellisestä ruoasta, jonka syönnin jälkeen olisi myös hyvä olo. Sen lisäksi päätin tehdä suurimmasta osasta päivän aterioitani niin herkullisia, etten enää yksinkertaisesti kaipaisi enempää. Miksi ihmeessä nauttisin ruoasta vain viikonloppuisin, kun voisin tehdä niin joka päivä ja silti voida hyvin?

Kylmäsavulohisalaatti <3

 Monet tiettyä ruokavaliota vapaaehtoisesti noudattavat saavat valitettavan usein paheksuvia katseita lähipiiristä. Hänen valintansa jättää päivittäinen pulla syömättä saa läheiset ymmälleen, miksi hän ei halua herkutella, nauttia ruoasta... Puhun ihan kokemuksesta. Olen pyrkinyt selittämään tilanteen heille mahdollisimman yksinkertaisesti: Vatsani voi paljon paremmin ilman viljaa, perunaa ja sokeria. Enkä kieltäydy ruoan tuomasta nautinnosta! Valitettava totuus on vain se, etten nykyään nauti pullasta. Sen sijaan itse, rakkaudella tehty, hyvä ravitseva ruoka kohottaa mielialaa kummasti. Paljon mielummin syön kahvipöydässä mantelileivän voilla, erilaisilla kasviksilla ja parilla viipaleella hyvää kinkkua. Nautin siitä enemmän kuin vehnäpullasta.

Muutama vuosi sitten kokemani herätys terveellisestä ruoasta nauttimisesta vaikuttaa nykyään suuresti siihen, minkä koen ns. herkutteluksi. Omasta mielestäni herkuttelen joka päivä, sillä nautin syömistäni ruoista päivittäin. Tehdessäni hyvän mantelileivän ihanilla lisukkeilla ja tuhotessani sen veteen tehdyn kaakaon kera, herkuttelen. Syödessäni kipollisen kohmeisia isän poimimia mustikoita kaurahiutaleiden, kuohukerman ja hunajan kera, herkuttelen. Valmistaessani karppihampurilaisia, -kebabrullia tai -subeja, silloin vasta herkuttelenkin! :)

Pähkinöillä, kookoshiutaleilla, hunajalla ja inkiväärillä tuunattua tummaa suklaata :)

Ruoan nauttimisen merkitys herkuttelussa lienee tullut kaikille selväksi. Lopuksi ihan konkrettista listaa ruoista, joilla minä herkuttelen. Tuotan nyt pettymyksen niille, jotka odottivat löytävänsä listalta jotain makeaa, sillä en ole enää pitkään aikaan ollut perso sokerille. Pitkän pohdinnan jälkeen keksin yhden (1) makean herkun, joka ansaitsee erityismaininnan listalla! :) Karppaaminen on nykyisin erittäin helppoa, sillä en yksinkertaisesti enää pidä makeasta. :D 

Esimerkkejä vähähiilihydraattisen ja/tai gluteenittoman herkuttelun toteuttamiseen:

• karppisubit
• karppihampurilaiset
• ruokaisat mantelileivät runsailla lisukkeilla
• kylmäsavulohisalaatti keitetyillä kananmunilla
• tacosalaatti
• lehtikaalisipsit ja tuoreesta valkosipulista tehty dippi
• vuohenjuustokanaa, paholaisen hilloa
• tulisia kanansiipiä tai -koipia, chilimajoneesia
• uunissa useita tunteja haudutettu pulled pork, coleslaw

 ja sitten se yksi makea herkku...

• karppi mutakakku, voissa paistettuja banaania, kermavaahtoa

Suolaisten herkkujen listaa voisin jatkaa pitkään, niin paljon herkkuja on. Mutta raja on pakko vetää johonkin. :)

Olisi kiva kuulla, millaisia ajatuksia teille heräsi hyvän ruoan nauttimisesta, herkuttelusta. Mikä on teidän näkemyksenne herkuttelusta, olisiko sen hyvä olla päivittäistä, viikottaista vai kenties harvemmassa? Voiko tavallinen kotiruoka käydä herkuttelusta vai tarvitaanko siihen enemmän? Mitkä ovat omia herkkujanne?