lauantai 13. heinäkuuta 2013

Rakas päiväkirja...

Yksinkertaista kesäruokaa karppipaleo-ystävällisesti!
...pahoittelut radiohiljaisuudesta! Kesä ja loma vei mennessään, eikä koneen ääressä istuminen ole kiinnostanut pätkääkään. Paleompi ruokasuunnitelmakin jäi kirjaamatta, eikä sitä näillä näkymin ole tänne tulossa. Suunnitelmiin on tullut sen verran muutoksia, etten koe sen kirjaamista tänne järkeväksi. 

Kesäkuussa sattui käymään niin, että kyllästyin totaalisesti kaiken maailman raaka-ainerajoituksiin. Koska olen vuosien aikana opetellut syömään vähähiilihydraattista ja sitä kautta käytännössä viljatonta ruokaa, tuntui ruoasta muodostuvan liikaa stressiä yhdistäessäni siihen paleoruokavalion oppeja (mm. maidottomuuden). Ongelma oli minulle täysin uusi, sillä mitään vastaavaa ahdistusta ruoan suhteen en ole kokenut. Ilmeisesti juustosta luopuminen oli liikaa minulle. :) 

Karppi, muttei paleo... huoh!
Sen takia päätin antaa itselleni täydellisen loman nauttimani ravinnon tarkkailun suhteen. Otin sen asenteen, että jatkan sitten kun homma alkaa kiinnostaa tai kroppa sitä vaatii. Kyllä ihminen voi kuukauden syödä juuri niin kuin haluaa, jos loput 11 kuukautta ovat kunnossa! Voinnissa ei ole tapahtunut dramaattista muutosta suuntaan tai toiseen. Toisaalta, mitenkään erityisen huonosti en ole syönyt. En näköjään osaa enää syödä epäterveellisesti, edes lomalla! :D

Kuten bannerista (kuitenkin väliaikaisesta sellaisesta) jo huomata saattaa, mielenkiinto on nyt siirtynyt kokonaisvaltaiseen kehonhuoltoon, jossa itselleen sopivan ravinnon nauttiminen ja monipuolinen liikunta ovat avain onnistumiseen. Vaikka muutama kuukausi takaperin olin sitä mieltä, ettei minusta ole kuntosalin asiakkaaksi, toisin kävi. Olen nyt käynyt kaksi kertaa salilla, huimaa!

Sain ensimmäisen saliohjelman laiteopastuksineen ja roppakaupalla ohjeita, joiden mukaan toimia. Tällä hetkellä yksittäinen salitreeni kattaa varsin mukavasti koko kropan, mutta kuukauden päästä totuttuani salilla treenaamiseen pyydän itselleni kaksijakoisen ohjelman. Mitään ongelma-aluetta en koe omassa kropassani olevan, enkä liiku laihduttaakseni. Kyse on enemmänkin kropan kiinteytyksestä, kunnon kohottamisesta ja lihasvoiman parantamisesta.


Ruokavaliota olen jo pidemmän aikaa pohtinut. Tahtoisin kovasti kokeilla uudelleen karppipaleo-meininkiä, mutta hieman kevyemmällä otteella. Kahvini ajattelin edelleen nauttia kermalla, juustoakin tahtoisin syödä silloin tällöin. Mitä jos nautin iltapalaksi pari hapankorppua teen kera, saanko paleokonkareilta ivalliset naurut niskaani? 

Itse tehtyä kiinalaista varsin paleosti, muttei kovinkaan karpisti...
Tällä hetkellä fiilis on se, että aion syödä niin kuin itseäni huvittaa. Vaikutteet otan karppauksesta ja paleoruokavaliosta, muokkaan niistä itselleni sopivan ruokavalion. En laita enää itseäni tiettyyn kategoriaan (vaikka Karppikissa olenkin, ainakin vielä), vaan kuuntelen kroppaani, mikä sopii itselleni parhaiten. Samalla tavalla pyrin löytämään tasapainon liikunnan suhteen. En lähde huhkimaan 10 tuntia viikossa, jos se ei minulle sovi. Kaksi salitreeniä viikossa, muutama pyörälenkki ja pari intervallitreeniä saavat riittää ainakin alkuun.

Riitäisiköhän tämä tällä kertaa... Mikäli selvisit lukemisessa tänne saakka, huomasit varmaan kuinka sekavat fiilikset minulla tällä hetkellä on. Huoh! No, joskus pitää olla huonoja kausia voidakseen jälleen nauttia paremmista hetkistä! Aurinkoista heinäkuuta, palaan pian asiaan! :)

6 kommenttia:

  1. Ymmärrän täysin. Mutta kyllä sitä voi joskus repsahtaa jotta voi taas palata oikeille raiteille! Ja onneksi niin voi aina tehdä. Tajuaa että sillä terveellisesti elämisellä on oikeasti vaikutusta kun vähän aikaa elää eri tavalla. Ja oon tullut huomanneeksi, että kun kerran lähtee tiedostavalle tielle niin siitä ei ole paluuta. Mä en tosiaankaan karppaa enää niin tiukasti kun ennen, mutta edelleen esim. leipä aiheuttaa hirveän morkkiksen. Sitten on vaan parempi olla ilman.
    Joskus ruoka ja sen ajattelu vie elämästä niin suuren osan että se häiritsee ja joskus jopa masentaa. Mutta onneksi useimmiten se on kivaa ja siitä saa hyvän olon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Vasta mietittiin tuossa avokin kanssa, että kokeiltaisiin syödä samalla tavalla kuin söimme neljä vuotta sitten, ennen karppausta. Tottakai mieleen tuli kaikki ne herkulliset katkarapupastat ja supersuklaiset mokkapalat, joista on joutunut luopumaan.

      Hetken pohdittuamme tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen, että emme halua kokeilla. Satunnainen repsuilu on paljon kivempaa, vaikka se pienen morkkiksen aiheuttaakin! :D

      Sen verran tässä on vuosien varrella viisastunut, ettei jatkuvan pastan, leivän ja perunaruokien mättäminen ole terveytemme arvoista. Sitä paitsi nykyinen ruoka on aivan yhtä herkullista. Miksi siirtyä ruokaan, joka omalla kohdallani närästää, turvottaa, aiheuttaa iho-ongelmia sekä migreeniä? Hullu olisin, jos niin tekisin... :)

      Poista
  2. En minäkään syö täysin paleosti vieläkään, menen 80/20 -säännön mukaan. Liika niuhottaminen pilaa vaan elämänilon. Joskus mietin että olin syömisen suhteen paljon rennompi kun en tiennyt mitä myrkkyjä missäkin vaanii, mutta toisaalta myös paljon sairaampi (ja lihavampi), joten tiettyjen juttujen (viljat, kevyttuotteet jne) suhteen jatkan "niuhotustani" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vaan täytyi minunkin höllätä otetta. Satunnainen juuston käyttö ruoanlaitossa ja rahkan syönti kuohukerman ja marjojen kera riitti palauttamaan hyvän mielen vointia kuitenkaan heikentämättä.

      Parin totaalimaidottoman viikon aikana muutosta ehti kuitenkin tapahtua sen verran, etten nykyään kaipaa kermaa ja juustoa joka ruokaan. Yksi päivän kolmesta ateriasta on nykyisin todella reilun kokoinen salaatti, jossa oliiviöljykastikkeella ei säästellä. Vatsa tulee täyteen ja jaksan sillä jopa 5-7 tuntia eteenpäin aivan mainiosti! :) Painokin pysyy varsin mukavissa lukemissa aivan itsestään, on jopa hieman tippunutkin.

      Kiitokset tsempistä, "niuhotus" jatkuu täälläkin! :)

      Poista
  3. Ihanaa! Olen lukenut blogiasi yli puoli vuotta karppijuttujen ansiosta, mutta silloin kun "radiohiljaisuutesi" alkoi aloin käydä enemmän kuntosalilla, ja pohdin mitä teen ruokavalion kanssa. Karppaaminen maistui, mutta tulokset alkoivat näkyä vasta liikunnan aloittamisen jälkeen. Yllätys olikin suuri kun tulin huvikseni katsomaan mitä blogillesi kuuluu; karppikissan kotona... goes fit! Jes, jos vaan jatkat nyt päivitystä silloin tällöin, niin tämä blogi on juuri se mitä olen kaivannut <3 Muita fitness-blogeja lukiessa tuntee olonsa niin.. epäkotoisaksi..? kun puhutaan ruuasta. Rasvattomuus ei sovi minulle vaikka paino putoaisi nopeasti..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Milzi!

      Kiitos ihanasta tsemppiviestistä! :) Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että valitettavan monessa fitnessblogissa korostuu erittäin vähärasvainen ruokavalio, joka ei ole mieleeni ei sitten lainkaan. Sen takia päätinkin muuttaa oman blogini suuntaa ja kokeilla hieman vaihtoehtoista reittiä kohti kiinteämpää kroppaa. Nähtäväksi jää kuinka käy, odotan itsekin innolla kropparemppaa! :)

      En usko oman blogini olevan varsinainen fitnessblogi, mutta hyvän ravitsevan ruoan ja monipuolisen liikunnan avulla saavutettu parempi, timmimpi kroppa (niin kunnon kuin ulkonäön puolesta) olisi mukava hankkia. :)

      Aion jatkaa päivittelyä, älä huoli! Kerrohan jatkossakin kuulumisia. On aina mukava löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia, vinkkejä ja muuta mukavaa. Reipasta alkanutta syksyä sinulle! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...